Laitetaanpas tähän perään 5. Osa :)
Kuten huomaamme Ronjasta on kasvanut itsepäinen pieni teini.
- Ronja ! Tämä on jo toinen kerta tällä viikolla, emmekä ole edes puolessa välissä viikkoa !
- Älä viitti riehuu, kai ihminen saa pitää omaa aikaa ilman niskaan hengitystä, faija relaa nyt.
Camilla oli innostunut ruoanlaitosta, ja valmisti seuraavana aamuna vohveleita. Laulelusta oli tullut hänelle jo tapa, ja se kaikui tyhjässä talossa.
Ronja tepasteli keittiöön, ja istui pöydän ääreen istumaan. Camilla kattoi lautaset pöytään, ja huomasi sivusilmästä kuinka Jaakko käveli reippaana pöydän ääreen. Mies suukotti tätä poskelle, - Huomenta.
Kummatkin istuivat Ronjan seuraksi toisiaan katsellen.
- Mitenkäs ensimmäinen koulu aamu lähtee käyntiin ? Camilla kysyi.
- Huonosti, sitäpaitsi .. kurkkuun koskee, voinko jäädä kotiin ?
Jaakko räjähti nauruun, - Älä luulekkaan, mitäs vietit yösi ulkona huuhaillen.
Ronja katsoi kumpaakin väsyneenä, ja pisteli letut suuhunsa.
Aurinko heijastui ikävästi auton ikkunoihin, joka vaikeutti Jaakon ajamista.
- Aja kovempaa, sun takia myöhästyn.
- Mikäs nyt ? Äsken olit vielä jäämässä kotiin sairautta potemaan.
- Antaisit mun ite ajaa, hävettää tulla kyydillä.
Ronja katseli ikkunasta ulos ja kaiveli kännykän taskusta, ja siirtyi facebookin sivuille päivittäen sen.
- Noni, irrottauduppa nyt siitä kännykästä ja nouse ulos, Jaakko tokaisi.
Ronja avasi oven,ja hyppäsi kyydistä. - Mo.
Tyttö katseli tuttua koulua, ja otti askeleita kohti ovea.
" Jospa vihdoin uskaltaisin tutustua uusiin ihmisiin, pidän kyllä vanhoista mutta haluan silti tuntea enemmän ihmisiä. "
Ronja avasi hitaasti koulun oven, huokaisi syvään ja rohkaisi mielensä kävelemällä muiden oppilaiden sekaan.
---------------------
Illemmalla Ronja päätti lähteä puistoon haukkaamaan happea ja istuutui ruskealle puiselle penkille. Hän katsahti nuoreen poikaan, joka kävi samaa koulua kuin Ronja.
Tyttö nousi penkiltä, työnsi sen takaisin pöydän alle ja lähti kävelemään kohti ruskea hiuksista poikaa, joka oli keskittynyt yksinäiseen peliinsä.
- Moi, Ronja sanoi värähtelevin äänin.
Poika nosti katseensa ja katseli tyttöä päästä varpaisiin, miettien aikoisiko jatkaa peliä, vai hioa uutta tuttavuutta.
Tämä nousi hitaasti ylös, katsahti ihmetellen Ronjaan.
- Moi ? Ronja toisti saadakseen jotain irti pojasta.
- Moi, ... Kuului tuimea vastaus.
Pieni hiljaisuus valtasi molemmat, jotka katselivat toisiaan tutkien.
- Oon muuten Ronja, ollaan samassa koulussa.
- Niklas, muistan kyllä.
Taas tuli hiljaista, ja se sai Ronjan vaivaantuneeksi.
- Tulin juttelemaan koska mulla on tylsää, ja et itsekkään näyttänyt kovin toimeliaalta vai kuinka ?
Niklas naurahti, - En tajua shakista yhtikäs mitään, kaipasin todellakin seuraa.
Ronja sai pian hymyn naamalleen ja ojensi tälle numeronsa.
- Kaipaisitko kyytiä kotiin ? Voisin heittää samaa matkaa, kunhan kerrot missä asut.
Kummatkin istuivat autoon, ja Ronja käynnisti sen ja he pääsivät matkaan. Jostakin syystä Ronja oli oppinut kaasuttelemaan paljon, joten matka sujui nopeasti.
- Jätä minut vain siihen teille, voin suunnistaa siitä kotiin, asun nimittäin samalla suunnalla.
Aikansa juteltua Ronja parkeerasi auton talliin, ja he kävelivät ulko-oven eteen.
- Kiitos seurastasi, olisi kiva oppia tuntemaan enemmän, Ronja sanoi ja katseli poikaa silmiin.
- Samoin, soitellaan.
Nopea ystävällinen halaus, ja kummatkin jatkoivat eri suuntiin.
Ronja nukkui yönsä hyvin, eikä ajatellut tämänpäiväistä ollenkaan, hän piti Niklasta pelkkänä kaverina, ei hänellä ollut häneen edes ihastuksen tunteita.
Seuraava aamu näytti jo hyvälle, Ronja heräsi varhain ja odotti innolla kouluun lähtöä.
Hän nousi ylös sängystä, ja etsi lipastosta jotain puettavaa.
Tyttö löysi mekon, pienen lantiovyön ja villapaidan.
Bussi tuli taas ajallaan, ja Ronja hyppäsi kyytiin kuskia tervehtien.
-------------------
Tällä välin Camilla päätti lähteä kirjastoon, hän ei jaksanut enää istua kotona ja seurata telkkarista tulevia vanhoja sarjoja.
Kirjasto tuntui houkuttelevan häntä enemmän, ja sinneppä Camilla suuntasi samantien saatuaan ajatuksen.
--------------------------
Välitunnilla Ronja istui yksinään, mutta pian näköpiiriin astui Niklas.
Tyttö säpsähti ajatuksistaan ja katsahti poikaan, joka huomasi tämän säväyttäen huulilleen hymyn.
Niklas asteli tytön luokse ja istui tämän viereen.
- Miksi sinä tähän tulit ?
- Ajattelin tulla pitämään seuraa, sanoithan itse että haluat tutustua.
Ronja katsoi poikaa kummissan, ei hän halunnut tutustua aivan läheisesti, vain hitaasti.
- A..anteeksi, pakko mennä tunnille, Ronja änkytti ja nousi ylös lähtien kävelemään.
Niklas nousi kuitenkin samaan aikaan ja pyysi tätä pysähtymään.
Ronja huomasi että pojalla saattoi olla tunteita tätä kohtaan, sillä tämä katsoi häntä suoraan silmiin ja hengitti raskaasti.
- Nähtäisiinkö illalla ? Niklas kysyi ujostelematta, ja sai siihen myöntyvän vastauksen. Ronjan sydämmessä tuntui kuuma aalto.
Ilta tuli nopeasti, ensiksi he viettiät aikaa puistossa jossa olivat toissailtana jutelleet.
Tämän jälkeen kummatkin lähtivät juosten kohti yksityistä rantaa.
----------------------------
Kotona hempeiltiin, Camilla ja Jaakko olivat saaneet välinsä korjattua, ja nakottivat lähekkäin takkahuoneessa.
- Rakastan sinua, Camilla kuiskasi Jaakon korvaan, ja painoi päänsä tämän olkapäätä vasten.
--------------------------------
Nuoret olivat rauhoittuneet, ja katselivat toisiaan illan hämärtyessä yöhön. Ronja otti askeleen poikaa kohti joka oli juuri ottamassa otetta tämän lantiosta, kunnes kuului piipitystä.
Ronja kaivoi kännykän taskustaan, ja vastasi siihen.
- Ronja.
- Isä täällä, missäpäin huuhailet ? Alappas tulla kotiin.
- Nyt on perjantai, ei huomenna ole koulua. Tulen tunnin kuluttua, käykö ?
- Missä olet ? Jaakko kysyi uudelleen.
- .. Puistossa, kaverin kanssa.
- Tule kotiin nyt sieltä.
Ronja työnsi kännykän taskuunsa, - Mun pitää mennä, soitellaan.
Poika ei ehtinyt sanoa mitään, kun Ronja juoksi täyttä päätä kohti autoaan, ja huristi sillä pois.
Astuessaan sisälle, Jaakko seisoi eteisessä.
- Vai puistossa sitä oltiin, uskoisiko.
- Olin olin ! Mikset usko mua ? Ronja tiuski
- Faija, osaan huolehtia itsestäni, ei sun tarvii puuttua.
Jaakko katseli nopeasti kasvanutta tytärtään, - Saatan kuulostaa tosikolta, mutta olen isäsi ja se kuuluu tehtäviini.
Aamulla Ronja heräsi virkeänä, nukuttuaan ensin puoleen päivään saakka.
Hän nosti nurkassa seisovan kitaransa, hän oli ottanut kesällä oppitunteja, ja oli oppinut sointuja, ja asteikot jne.
Ovikello soi, ja Jaakko asteli ovelle.
- Kukas sinä olet ? Jaakko kysyi ja viittoi poikaa eteiseen.
- Niklas, tämä vastasi ja kätteli tätä tehdäkseen vaikutuksen tytön isään.
- Sinäkö olit se eilinen kaveri ? Ronja on yläkerrassa, nouse portaat ylös ja ovi oikealta.
Ronja oli kerennyt pukea vaatteet päällensä, ja kääntyi nopeasti ympäri kun kuuli oven avautuvan.
- Kuinka sinä tänne pääsit ? Ronja kysyi nopeasti.
- Isäsi avasi oven, minnekkä katosit eilen ?
Ronja katseli että ovi sulkeutui, - Piti tulla kotiin, isä on nykyään ylihuolehtivainen, etkai suuttunut ?
Niklas naurahti kuten normaalistikkin, - Hah, en sentään, Ihmettelin vain.
- Haluaisitko tulla meille syömään tänään ? Niklas kysyi.
- Ehdotatko treffejä ? Hämmästeli Ronja.
- Voit kuvitella sen miten haluat, mutta kyllä, Niklas hymyili ja sai siihen vastauksen.
-----------------------------
Ilta tuli nopeaa tahtia, ja Ronja päätti pistää päälle jotain nättiä.
Ronja painoi ovikelloa, ja odotti jännittyneenä. Ovi avautui, ja Niklas seisoi.
- Ainiin, unohdin että olit tulossa, no tule sisään, Niklas sanoi.
Ronja kummasteli pojan vaatteita, " Varmaan kotiasu ? "
----------------------------
Ronjan vanhemmat viettivät nykyään enemmän aikaa kahdestaan, ja keskittyivät toisiinsa.
- Vihdoin rauha, Jaakko sanoi ja vetäisi vaimoaan tiukemmin kiinni itseensä.
- Voi miten nopeasti Ronja kasvaakaan, tuntuu kuin olisin vasta saanut hänet käsivarsilleni.
--------------------------------------
Kaupunkiin oli tullut hiljaisuus, Ronja ja Niklas olivat kävelleet läheiselle sillalle katselemaan maisemia. Ronja istui hetken aikaa kaiteella ja katseli Niklasta, joka houkutteli katseellaan tätä lähemmäs itseään.
Poika etsi tytön käsiä omiinsa, ja risti ne toisiaan vasten.
" Tämä on unta, aivan varmasti. Ei näin voi tapahtua. " Ronja uppoutui ajatuksiinsa, ja kallistui poikaa kohti ja painoi päänsä tämän rintakehää vasten.
Illemmalla ei tapahtunut mitään muuta hellyyttävää kuin halailu, no ehkä se on vain parempi, Ronja tuskin halusi rynnätä suinpain suhteeseen.
Tyttö päätti lähteä kävelemään pitkin katuja, ja päätti jäädä nurmikolle makoilemaan. Pian poliisi käveli tytön viereen, - Ja taas sama tyttö, mitäs tällä kertaa olet juonut ?
Ronja pomppasi ylös maasta, - En ole juonut !
- Katsotaanpa, puhalla tuohon, Poliisi ojensi tytölle pillin johon tämä puhalsi.
- Ei promilleja, no vien sinut silti kotiin, nouseppas autoon.
Poliisi parkeerasi talon eteen, ja Ronjan isä ryntäsi ulos.
- Ronja ! Mitä sinä nyt olet tehnyt ?!!!
---------------------------------------------------------------------------------------
Okei 5. Osa oli tässä, ja kuvia on hieman enemmän kuin aiemmissa osissa, mutta toivon että piditte ja kommentteja toivon todella ! Kipeänä nyt kun olen, on enemmän aikaa näitä tehdä, mutta huomisesta en tiedä koska päätä kivistää nyt aika pahasti, mutta seuraava osa tulee näihin nähden huomenna !
]]>
]]>
